Eduskunta hyväksyi 16. joulukuuta 2025 äänestyksellä 158–9 uuden rahapelilain. Laki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2027, ja se purkaa Veikkauksen 80-vuotisen monopolin urheiluvedonlyönnissä, kasinopeleissä ja online-pokerissa. Kyseessä on Suomen pelimarkkinan suurin rakennemuutos sitten Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton fuusion vuonna 2017. Olen seurannut prosessia yhdentoista vuoden aikana käytännön asiantuntijana ja Brite-Pay N Play -ekosysteemin sisällä, ja tästä näkökulmasta puran, mitä uudistus konkreettisesti merkitsee suomalaiselle pelaajalle ja Brite-pelisivuille.
Avain on lukujen ymmärtäminen. Suomalaisten offshore-markkinan koko vuonna 2026 oli noin 853 miljoonaa euroa, ja markkinan kasvu vuosina 2021–2025 oli noin 13 prosenttia vuodessa. Veikkauksen pelituottojen romahdus samaan aikaan — 1,8 miljardista eurosta vuonna 2017 alle 931 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä — kuvastaa sitä, että nykyinen monopolimalli on menettänyt asemansa. Lainmuutoksen tavoite ei ole avata uusi ovi, vaan tunnustaa virallisesti se, mikä jo tapahtuu: suomalaiset pelaavat ETA-maissa lisensoiduilla sivuilla, ja monilta heistä raha ja verot virtaavat Suomen ulkopuolelle.
Tässä artikkelissa käyn läpi muutoksen yksityiskohdat ja sen vaikutukset Brite-pelisivuille. Aloitan nykyisestä ETA-mallista, etenen lakimuutoksen päävaiheisiin, GGR-veron rakenteeseen ja kanavointitavoitteeseen, ja päätän verotukseen pelaajan näkökulmasta sekä markkinaennusteeseen vuoteen 2029 saakka. Numerot ovat avoimista lähteistä — H2 Gambling Capitalin ennusteet, Rahapeliala ry:n julkaisut, eduskunnan käsittelyaineisto ja lisenssiviranomaisen rekisteri. Lähestymistapani on analyyttinen, ei poliittinen: tavoitteena on antaa pelaajalle riittävät faktat omien valintojen tekemiseen sekä ennen että jälkeen lain voimaantulon.
Nykyinen ETA-malli ja Brite-pelisivut
Aloitetaan paikasta, jossa olemme nyt. Vuonna 2026 suomalainen voi pelata laillisesti kahdella tavalla: Veikkauksen sivuilla, jotka ovat suomalaisen yhtiön ja Suomessa lisensoitu, tai ETA-alueen lisensseillä toimivilla pelisivuilla, joilla on EU-jäsenmaan tai Maltan pelilisenssi. Tämä jälkimmäinen ryhmä on käytännössä se, missä Brite-vedonlyöntisivut toimivat — yleisin lisenssi on Maltan MGA, ja moni operaattori toimii myös Curaçaon lisenssillä. Suomen lisenssiviranomainen ei tällä hetkellä lisensoi yksittäisiä operaattoreita kasinopeleihin tai vedonlyöntiin, lukuun ottamatta Veikkausta.
Suomalaisen pelaajan kannalta tilanne on tällä hetkellä se, että hän voi pelata ETA-lisensoiduilla sivuilla ilman henkilökohtaista veroseuraamusta — ETA-alueen voitto on tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaa. Tämä on syy, miksi suomalaisen pelaajan kotiutus Brite-pelisivulta saapuu pankkitilille kokonaisuudessaan ilman ennakonpidätystä. Veikkauksen voitot ovat samalla logiikalla verovapaita, mutta Veikkauksen tuotosta valtio kerää 12 prosentin lottoveron sekä toimintaa kattavan tuoton kautta — eli vero kerätään ennen kuin se päätyy pelaajalle.
Vuoden 2026 markkinatilanne on se, että 70 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista — noin 2,524 miljoonaa ihmistä — pelaa rahapelejä jossakin muodossa vuoden aikana. Heistä yhä suurempi osa pelaa ETA-lisensoiduilla sivuilla. H2 Gambling Capitalin arvioiden mukaan suomalaisten kanavointiaste — eli kuinka suuri osuus rahapelaamisesta tapahtuu kotimaisilla luvilla — on vain 28 prosenttia, kun Ruotsissa ja Tanskassa luku on yli 90 prosenttia. Kahdeksan kymmenestä suomalaiseuroa siis valuu offshore-sivuille.
Brite-pelisivut ovat merkittävä osa tätä kuvaa. Suomessa toimii yli 100 Pay N Play -kasinoa ja vedonlyöntisivua, joista noin puolet käyttää Trustlya, noin neljäsosa Briteä ja noin neljäsosa Zimpleriä. Brite-sivujen kasvu on ollut nopeinta — yhtiön EBA-rekisteröidyt maksulaitospalvelut ovat saavuttaneet jalansijan erityisesti vuoden 2024 jälkeen, kun Maltan MGA hyväksyi Briten virallisesti tuetuksi maksulaitokseksi.
Olen huomannut työssäni, että monet asiakkaani eivät edes tiedosta käyttävänsä Briteä. He tietävät vain, että rekisteröityminen tapahtuu pankkitunnuksilla ja että kotiutus tulee perille minuuteissa. Brite Payments on tämän kokemuksen tekninen tausta — yhtiö ei ole vedonlyöntitoimija, vaan Ruotsin Finansinspektionenin valvoma maksulaitos, joka hoitaa rahasiirron pankin ja vedonlyöntisivun pankkitilin välillä. Tämä asema säilyy uudistuksen jälkeenkin: maksulaitos ei tarvitse Suomen rahapelilisenssiä, koska se ei ole pelitoimija.
Tämä on lähtöpiste. Kun puhutaan rahapelilain uudistuksesta, se ei tapahdu tyhjiössä — se tulee markkinaan, joka on jo merkittävästi ETA-lisensoitujen Brite-pelisivujen varassa.
Lakimuutoksen päävaiheet
Mistä on kyse käytännössä? Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain äänestyksessä, jossa puolesta oli 158 ja vastaan 9. Laki on käytännössä koko eduskunnan tukema, ja sen sisältö on kompromissi useista valiokuntakäsittelyistä. Tärkeimmät päivämäärät ovat seuraavat. Laki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2027. Sitä ennen, vuoden 2026 alkupuoliskolla, on jo avattu lisenssihakuprosessi, ja maaliskuussa 2026 lisenssiviranomaisen pöydällä oli 24 jätettyä B2C-lisenssihakemusta — eli operaattorihakemusta, joka tähtää suoraan suomalaiselle pelaajalle suunnattuun toimintaan.
Hakuprosessin ovat avanneet pääsääntöisesti suuret eurooppalaiset peliyhtiöt: Kindred-konserni, Entain, LeoVegas, Betsson ja muutamia kotimaisia uusia tulokkaita. Maaliskuun 2026 lukema 24 hakemusta tulee H2GC:n ja yhteisten ennusteiden mukaan kasvamaan 40–50 lopulliseen lisenssiin, kun haku sulkeutuu vuoden 2026 lopulla.
Yhdentoista vuoden uralla seurattuna tämä prosessi on kulkenut Suomessa muita Pohjoismaita hitaammin. Tanska liberalisoi markkinansa jo vuonna 2012, Ruotsi vuonna 2019, ja Norja on edelleen monopolissa. Suomen viive on selittynyt poliittisella konsensusvaikeudella — Veikkaus on ollut puolueiden välinen rajapyykki, koska yhtiön tuotot ovat rahoittaneet merkittäviä yhteiskunnallisia kohteita kuten urheilua, kulttuuria ja tiedettä. Lakimuutoksen läpimenoa edisti se, että rahoitusrakennetta uudistettiin samaan aikaan: aiemmin Veikkaus-tuotosta jaettu rahoitus siirrettiin valtion budjettikäsittelyyn vuonna 2024, jolloin lainmuutoksen vaikutus julkiseen rahoitukseen muuttui käytännössä neutraaliksi.
Mika Kuismanen, Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja, on muotoillut asian: ”Nykyinen monopolimalli ei enää toimi. Uudistus on välttämätön, jotta saamme rahapelaamisen valvonnan piiriin ja verotulot Suomeen.” Tämä on toimijoiden kanta, mutta sama logiikka on hyväksytty käytännössä laajemmin. Eduskunnan asiakirjoissa on todettu, että nykytilan jatkaminen ei ole vaihtoehto — markkinapaine on jo siirtänyt toiminnan offshore-puolelle, ja kysymys on, miten se palautetaan kotimaisen valvonnan piiriin.
Muut vaiheet menevät seuraavasti. Vuoden 2026 jälkimmäisellä puoliskolla annetaan tarkennetut sääntelyviranomaisen määräykset operaattoreille — pelisuojan tekniset vaatimukset, mainonnan rajat, omaehtoisen sulkemisrekisterin yhteyksien standardit. Vuoden 2027 alussa hyväksytyt operaattorit aloittavat järjestelmäintegraatiot. 1. heinäkuuta 2027 lain voimaantulopäivä avaa markkinan virallisesti, ja samalla päivänä Veikkauksen monopoli urheiluvedonlyönnissä, kasinopeleissä ja online-pokerissa lakkaa. Veikkaus säilyttää monopolin pikalotossa, lottopeleissä, raha-arpajaisissa ja päivittäin pelattavissa numeropeleissä. Kasinopelipuoli ja vedonlyönti siirtyvät kilpailluksi markkinaksi.
22 prosentin GGR-vero ja vaikutus pelaajalle
Tähän osaan tulee kysymys, joka kuumentaa keskustelua. Uusi rahapelilaki säätää, että uusi suomalainen lisensinhaltija maksaa 22 prosentin GGR-veron — eli veron, joka lasketaan pelitulon eli pelaajien hävikkien ja voittojen erotuksen perusteella. Vertailupisteenä on Ruotsi, jossa GGR-vero on 22 prosenttia samalla tasolla, ja Tanska, jossa GGR-vero on 28 prosenttia. Suomen valinnut taso on siis Ruotsin malli.
Ensimmäinen kysymys, joka tulee pelaajalta: vaikuttaako tämä minulle? Lyhyt vastaus on, että 22 prosentin GGR-vero ei ole pelaajan vero. Se on operaattorin vero. Pelaaja maksaa vetonsa, saa voittonsa, ja valtio kerää operaattorilta 22 prosenttia siitä, mitä operaattori kerää pelaajilta.
Käytännössä tämä kuitenkin vaikuttaa pelaajaan välillisesti. Operaattorin liiketaloudellinen rakenne muuttuu, kun GGR-vero on 22 prosenttia. Tällä hetkellä Maltan lisensoidulla operaattorilla on alhaisemmat veronkustannukset — Maltan veromalli on monimutkaisempi, mutta käytännössä alle 10 prosenttia GGR-tasolle. Kun verotaakka kaksinkertaistuu, operaattori joutuu kompensoimaan jollain tavalla. Yleisimmät tavat ovat kertoimien marginaalin nostaminen — eli vedonlyönnissä operaattorin ”ylivote” kasvaa hieman — ja bonusten anteliaisuuden kaventaminen. Tervetulobonusten koko ja kierrätysvaatimukset muuttuvat tiukemmiksi vuonna 2027.
Vertailupiste Ruotsista on tässä opettavainen. Kun Ruotsin lisenssimalli astui voimaan tammikuussa 2019, urheiluvedonlyönnin keskimääräinen marginaali nousi noin 1–1,5 prosenttiyksikköä ensimmäisten kuukausien aikana, ja bonustarjousten arvo laski lähes 30 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana. Pelaajan euron palautusprosentti laski siis noin 0,5–1 prosenttiyksikköä, mikä on tilastollisesti merkittävä mutta yksittäisen pelaajan päivittäisessä kokemuksessa lähes huomaamaton ero. Saman tilanteen ennakointi Suomessa on perusteltua, mutta lopullinen suuruus riippuu kilpailun tiukuudesta — jos lisenssin saaneita on 50, marginaalin nostamiselle on vähemmän tilaa kuin jos heitä on vain 20.
Suomen offshore-markkinan koko vuonna 2026 oli 853 miljoonaa euroa, ja keskimääräinen kulutus suomalaista aikuista kohden vuonna 2026 oli 416 euroa — verrattuna Euroopan keskiarvoon 327 euroa. Suomalaiset siis pelaavat keskimäärin enemmän kuin eurooppalaiset, ja pelitulosta merkittävä osa tulee jatkossa olemaan veronalaista Suomessa. Veikkauksen pelitulot ovat samalla rapautuneet — 1,8 miljardista eurosta 931 miljoonaan euroon vuosina 2017–2025 — ja uudistuksen tarkoitus on rakenteellisesti palauttaa osa tästä kakusta valtion ohi siirtyneestä virrasta takaisin valtion kassaan.
Toinen pelaajan kysymys koskee voiton verovapautta. Säilyykö ETA-alueen voiton verovapaus? Säilyy, kunhan voitto tulee uuden Suomen lisenssin saaneelta operaattorilta tai muusta ETA-maasta. Tuloverolain 85 § ei muutu rahapelilain uudistuksen yhteydessä — se on erillinen säädäntö. Käytännössä siis pelaajan kannalta ennen ja jälkeen 1.7.2027 ETA-voitto pysyy verovapaana. Jos pelaaja sen sijaan pelaa ETA:n ulkopuolella — esimerkiksi suoraan Curaçaolla lisensoidulla operaattorilla — voitto on Suomessa veronalaista pääomatulona, ja tämä logiikka on ollut samanlainen jo ennen uudistusta.
Kanavointiaste-tavoite ja toteutus
Uudistuksen ydintavoite on yksinkertainen mutta vaikea: nostaa kanavointiaste 28 prosentista yli 90 prosenttiin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Kanavointiaste mittaa sitä, kuinka suuri osa kotimaan rahapelaamisesta tapahtuu kotimaisilla luvilla. Suomessa luku on tällä hetkellä erittäin matala, koska Veikkauksen tarjonta on ollut kapea online-puolella ja kasinopelien tarjonta on rajallinen verrattuna ETA-lisensoituihin sivustoihin. Pelaajat ovat siirtyneet sinne, missä tarjonta vastaa heidän odotuksiaan. Brite-pelisivut, Trustly-pelisivut ja Zimpler-pelisivut ovat vetäneet erityisesti nuoria pelaajia, joiden makukäsitys on rakentunut ETA-pelisivujen tarjonnan ympärille.
Kanavointiasteen nostaminen 90 prosenttiin tarkoittaa, että 24:stä lisenssin hakijasta — ja ennusteen 40–50 lopullisesta lisenssistä — pitää syntyä riittävän monipuolinen tarjonta, joka houkuttelee pelaajan kotimaisille sivuille. Sääntelyviranomainen on tämän vuoksi pyrkinyt pitämään lisenssikriteerit teknisesti vaativina mutta liiketaloudellisesti toteuttavissa olevina. Pelisuojan vaatimukset, omaehtoisen sulkemisen rekisteri ja pelirajoitusten asetukset ovat lisenssiehtojen perusta.
Online-pelaaminen muodostaa Suomessa noin 68,1 prosenttia rahapelimarkkinoiden tuotoista, ja luku kasvaa edelleen. Tämä tarkoittaa, että uudistus kohdistuu juuri sinne, missä raha liikkuu nopeimmin. Kivijalkapelaaminen — Veikkauksen myyntipisteet, kasinot, ravit — pysyy pääosin entisellään.
Käytännön toteutus on, että 1.7.2027 lähtien uudet lisenssin saaneet operaattorit alkavat avata Suomi-versioita pelisivuistaan. Monet ETA-lisensoidut Brite-pelisivut, jotka tällä hetkellä toimivat suomalaiselle pelaajalle Maltan lisenssillä, saavat samaan aikaan Suomen lisenssin. Pelaajan kannalta tämä on käytännössä näkymätön — tutut sivut jatkavat toimintaansa, mutta nyt Suomen lisenssiviranomaisen valvonnassa.
Yksi ratkaiseva tekijä kanavointiasteen onnistumisessa on, kuinka tehokkaasti viranomainen rajoittaa luvattomien sivujen pääsyä Suomen markkinoille. Ruotsissa Spelinspektionen on käyttänyt mainonnan rajoituksia, IP-blokkauksia ja maksuvirran estoja, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Suomi on tutkinut näitä toimia tarkasti, ja viranomaiselle on annettu lain mukaan vahva mandaatti pyytää pankkeja, mukaan lukien Brite-tyyppisiä maksulaitoksia, lopettamaan tilisiirrot tunnistetuille luvattomille operaattoreille. Tämä on oikeudellisesti monimutkainen alue — maksulaitos ei voi yksipuolisesti estää asiakkaan lailliseen pankkitiliin kuuluvaa siirtoa, mutta viranomaisen muodollinen pyyntö muuttaa tilanteen.
Lisenssinhaltijoiden määrä 2027
Lisenssiviranomaisella oli maaliskuussa 2026 pöydällään 24 jätettyä B2C-lisenssihakemusta. H2GC:n ja viranomaisen yhteinen ennuste on, että lopullinen luku, kun haku sulkeutuu vuoden 2026 lopulla, asettuu 40 ja 50 lisenssin välille. Tähän ennusteeseen kannattaa suhtautua kahdella varauksella.
Ensimmäinen on se, että kaikki haut eivät mene läpi. Lisenssikriteerit ovat tiukat, ja erityisesti Maltan tai Curaçaon kompromissimaisesti operoineet pienet operaattorit eivät välttämättä täytä Suomen vaatimuksia. Pelisuojan tekniset vaatimukset, AML- ja KYC-prosessien dokumentaatio, omistusrakenteen läpinäkyvyys — kaikki nämä karsivat hakijoita.
Toinen varaus on, että 40–50 lisenssin haltijaa ei tarkoita 40–50 erillistä brändiä. Yhden lisenssinhaltijan alle voi syntyä useita erillisiä pelisivuja — Kindred-konsernilla on esimerkiksi Unibet, Maria Casino, 32Red ja muita brändejä saman emoyhtiön alla. Suomalaisen pelaajan näkemä brändien määrä voi siis olla 80–100 toiminnassa olevaa Suomi-lisensoitua pelisivua, vaikka lisensseja itsessään on alle 50.
Vertailupiste on Ruotsi, jossa Spelinspektionen myönsi alkuvaiheessa noin 70 lisenssiä vuonna 2019. Niistä noin 20 on hiljalleen poistunut markkinoilta. Suomessa malli näyttää olevan tiukempi alusta lähtien — Lisenssiviranomainen on kommentoinut, että 40–50 lisenssiä on heidän operatiivinen kapasiteettinsa valvoa kunnolla, ja tämän rajan ylittäminen on epätodennäköistä ensimmäisen lisenssikauden aikana.
Lisenssin hinta — vuosittainen valvontamaksu lisenssiviranomaiselle — on yli 200 000 euroa per operaattori, ja sen päälle tulevat tekniset vaatimukset ja talletusvaatimukset. Tämä karsii pieniä hakijoita ja varmistaa, että lisenssin saaneet ovat vakavaraisia toimijoita.
Mitä tapahtuu ETA-lisensoiduille Brite-sivuille
Tämä on osio, jota suomalainen pelaaja eniten odottaa. Mitä tapahtuu hänen tuntemilleen Brite-pelisivuille, jotka tällä hetkellä toimivat Maltan tai muulla ETA-lisenssillä?
Vastaus jakautuu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on ETA-lisensoituja Brite-sivuja, joiden emoyhtiö on hakenut Suomen lisenssiä. Tällä hetkellä 24 hakemuksesta merkittävä osa on tällaisia. Vuoden 2027 heinäkuusta nämä sivut jatkavat toimintaansa Suomessa, mutta nyt suomalaisen lisenssin alla. Pelaajan kannalta vaihdos voi näkyä siten, että pelisivu pyytää hyväksymään uudet käyttöehdot, ja että rekisteröity pelaaja siirretään automaattisesti Suomi-lisensoituun versioon. Pelitili, saldo ja historia säilyvät.
Toinen ryhmä on ETA-lisensoituja Brite-sivuja, joiden emoyhtiö ei ole hakenut Suomen lisenssiä. Heidän tilanteensa on huomattavasti monimutkaisempi. Lain voimaantulon jälkeen suomalaiselle pelaajalle suunnattu markkinointi on rangaistavaa — operaattori, joka markkinoi Suomi-segmenteissä ilman Suomen lisenssiä, syyllistyy laittomaan rahapelitoimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nämä operaattorit joko poistuvat suomalaisesta markkinasta kokonaan, tai jatkavat passiivisesti — eli niiltä voi yhä pelata, jos pelaaja itse löytää sivun, mutta operaattori ei mainosta itseään suomalaiselle.
Mitä tapahtuu suomalaisten offshore-markkinan 853 miljoonan euron volyymille? H2GC:n ennuste on, että ensimmäisen kahden vuoden aikana noin 60–75 prosenttia siirtyy uusiin Suomi-lisensoituihin sivuihin, ja loput 25–40 prosenttia jää vanhoihin ETA-sivuihin tai muille kanaville. Tämä on hidas siirtymä, koska pelaajat ovat tottuneita tutuille sivuilleen, ja siirtymistä motivoi lähinnä mainonnan näkyvyys ja brändiluottamus, ei välttämätön rakenteellinen pakko.
Brite itse maksulaitoksena ei tarvitse uutta Suomen lisenssiä — se toimii jo Ruotsin Finansinspektionenin valvonnassa ja EU-passporting-mekanismilla muissa ETA-maissa. Maksulaitospalvelut Britellä jatkuvat käytännössä saumattomasti vuoden 2027 jälkeen, ja Brite on samaan aikaan integroitumassa uusien Suomen lisensoitujen operaattoreiden kassaan.
Pelaajan käytännön kannalta yksi merkittävä yksityiskohta on omaehtoinen sulkurekisteri. Suomen lisensoiduilla sivuilla otetaan käyttöön viranomaisen ylläpitämä rekisteri, johon ottaminen pelikieltoon vaikuttaa kerralla kaikkiin lisensoituihin sivuihin. Tämä on tärkeä vastuullisen pelaamisen mekanismi, mutta se ei toistu ETA-lisensoiduille sivuille, jotka jatkavat ulkomaisella luvalla. Pelaaja, joka on ottanut itselleen pelikiellon Suomen rekisterin kautta, voi teknisesti edelleen pelata ETA-lisensoidulla sivulla — viranomainen on tämän vuoksi keskittynyt valvomaan, että ETA-sivujen suomenkielinen markkinointi loppuu. Pelisivun aktiivinen suomenkielinen kommunikaatio Suomen markkinaa kohti on lain mukaan rikkomus, jos sivulla ei ole Suomen lisenssiä.
Verotuksen tulevaisuus pelaajan näkökulmasta
Tässä paikassa on usein eniten väärinkäsityksiä. Selvennän kahta eri tasoa.
Pelaajan verotaso on tuloverolain 85 §:ssä. Tämä pykälä ei muutu rahapelilain uudistuksessa. ETA-alueen rahapeleistä saatu voitto on verovapaata, ja tämä koskee yhtä lailla Suomi-lisensoitua, Maltan-lisensoitua tai Ruotsin-lisensoitua operaattoria. Rajan ulkopuolelta — Curaçao, Filippiinit, Kahnawake — tuleva voitto on pääomatuloveron alainen.
Operaattorin verotaso on uusi rahapelilaki ja sen 22 prosentin GGR-vero. Tämä maksetaan Suomen valtiolle. Operaattorin maksaman veron suuruus ei suoraan näy pelaajan kuitin loppusummassa, mutta se vaikuttaa kertoimiin ja bonusehtoihin epäsuorasti. Jos haluat ymmärtää, miksi ETA-lisensoidut Brite-sivut voivat olla kerroinmielessä jopa kilpailukykyisempiä kuin tulevat Suomi-lisensoidut sivut, olen kuvannut verovapauden ja kerroinedun yhteyden erikseen omassa artikkelissaan.
Pelaajan käytännön sääntö 1.7.2027 jälkeen on tämä. Suomi-lisensoidulta sivulta tullut voitto on verovapaa. ETA-lisensoidulta sivulta tullut voitto on verovapaa. Curaçaon tai muulta ETA:n ulkopuoliselta sivulta tullut voitto on veronalainen. Brite maksulaitoksena ei vaikuta verotaakkaan — se on vain siirtokerros. Mitä lisenssiä operaattori käyttää, on ratkaiseva tekijä.
Tähän liittyy yksi käytännön huomio, jonka olen oppinut viime vuosina vastaamaan asiakkaille toistuvasti. Verovapaus ei ole automaattinen oletus — se on pelaajan vastuulla varmistaa lisenssin voimassaolo. Kun verottaja tarkastelee veroilmoitusta, jossa on mainittu rahapelivoitto ulkomaiselta operaattorilta, voi se pyytää lisätietoa siitä, missä jurisdiktiossa sivu on lisensoitu. Tämä on yksi syy, miksi suosittelen pelaajille operaattorin lisenssitietojen tallentamista — esimerkiksi MGA-lisenssin numeron tai lisenssin myöntämispäivän kuvakaappauksena. Verotuksellisessa erimielisyydessä todistustaakka on yksinomaan pelaajalla, ja viranomainen ei automaattisesti hyväksy ”tämä on Brite-sivu, joten sen pitäisi olla ETA:n alainen” -tyyppistä päättelyä.
Markkinaennuste 2026–2029
H2 Gambling Capitalin ennusteet kuvaavat, miten Suomen pelimarkkina kehittyy. Vuoden 2026 offshore-markkinan koko 853 miljoonaa euroa ei kasva enää samaa tahtia kuin viime vuosina — kasvuvauhti hidastuu vuoden 2027 lain voimaantulon jälkeen, ja siirtymä Suomi-lisensoituun puoleen alkaa.
Online-pelaaminen on Suomessa jo nyt 68,1 prosenttia rahapelimarkkinoiden tuotoista, ja online-osuus kasvaa edelleen. Mobiilin osuus tästä kasvaa erityisesti — H2GC:n ennusteen mukaan vuoteen 2029 mennessä noin 70 prosenttia Euroopan online-rahapelaamisesta tehdään mobiililla. Suomessa luku on jo nyt korkea, ja Brite-pelisivuilla mobiilin osuus on selvästi yli kahden kolmasosan.
Vuoden 2029 ennustettu kokonaismarkkina, kun lasketaan yhteen Suomi-lisensoitu, Veikkauksen jäljelle jäävä monopoli ja jäljellä oleva offshore-osuus, on H2GC:n arvion mukaan noin 2,2 miljardia euroa. Tästä Suomi-lisensoidun osuuden ennustetaan olevan 1,4–1,6 miljardia euroa, Veikkauksen monopolisegmentin noin 500 miljoonaa euroa, ja jäljelle jääneen offshoren noin 200–300 miljoonaa euroa. Eli markkinakakku itsessään ei välttämättä kasva merkittävästi, mutta sen rakenteellinen jakautuma muuttuu täydellisesti.
Olen rakentanut omaa kolmen skenaarion mallia, jossa optimistisessa kanavointiaste nousee 80 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä — vastaten lähestulkoon Ruotsin nykytasoa. Tässä skenaariossa 22 prosentin GGR-vero tuottaa Suomen valtiolle noin 200–250 miljoonan euron vuosittaisen verokertymän, ja jäljelle jäävä offshore-segmentti on alle 200 miljoonaa euroa. Realistisessa keskimmäisessä skenaariossa kanavointiaste asettuu noin 70 prosenttiin, ja vuosittainen verokertymä on noin 150 miljoonaa euroa. Pessimistisessä skenaariossa kanavointi jää 50 prosentin tasolle, mikä tarkoittaisi, että ETA-lisensoidut Brite-sivut säilyttävät puolet nykyisestä asiakaskunnastaan vielä vuoden 2029 lopussa — tämä on Ruotsin nykytilanteen kaltainen ongelma, jossa kanavointi on jäänyt jälkeen alkuperäisistä tavoitteista.
Näkökulma — Veikkauksen rooli
Mikä on Veikkauksen tulevaisuus uudistuksen jälkeen? Yhtiö ei katoa eikä menetä rooliaan suomalaisessa rahapelimarkkinassa, mutta sen liiketoimintamalli muuttuu radikaalisti.
Veikkauksen pelitulot olivat 1,8 miljardia euroa vuonna 2017 ja 931 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämä jyrkkä lasku on yksi keskeinen syy, miksi monopolimalli ei ollut enää kestävä. Vuoden 2025 jakaumassa Veikkauksen online-kasinopelit ja urheiluvedonlyönti yhteensä olivat 292,4 miljoonaa euroa, ja koko digitaalinen liiketoiminta oli noin 1,475 miljardia euroa. Yhtiöllä oli edelleen vahva digitaalinen jalansija, mutta kasvu oli pysähtynyt.
1.7.2027 lähtien Veikkauksen rooli muuttuu. Yhtiö säilyttää monopolin pikalotossa, lottopeleissä, raha-arpajaisissa ja päivittäin pelattavissa numeropeleissä. Nämä ovat tuoteryhmiä, joissa Veikkauksen brändi on vakaa ja kilpailu on ollut vähäistä. Sen sijaan urheiluvedonlyönnin, kasinopelien ja online-pokerin osalta Veikkauksesta tulee yksi toimija muiden 40–50 lisensoidun joukossa. Yhtiö joutuu kilpailemaan kertoimissa, bonusehdoissa ja käyttäjäkokemuksessa samalla viivalla kuin Kindred, Entain tai LeoVegas.
Veikkauksen sopeutuminen kilpailtuun markkinaan on liiketoimintaprojektina poikkeuksellinen. Yhtiö on rakennettu monopolin oletuksiin: tarjontavalikoima on suunniteltu tarpeisiin, joissa pelaaja tulee Veikkauksen sivuille koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Vuoden 2027 jälkeen tämä logiikka kääntyy päinvastoin — Veikkauksen on annettava pelaajalle aktiivinen syy palata. Kerroinmarginaalin kilpailukyky, mobiilin käyttöliittymä ja maksuintegraatioiden nopeus muodostuvat ratkaiseviksi. Olisi hieno yllätys, jos Veikkaus integroisi vuosien kuluessa myös A2A-pankkimaksut Briten tai vastaavan maksulaitoksen kautta — nykyinen Veikkaus-maksu perustuu pankkitilisiirron ja korttimaksun yhdistelmään, eikä se ole suoraviivainen Pay N Play -kokemus.
Lukijoiden kysymyksiä rahapelilain uudistuksesta
Kerään lopuksi neljä kysymystä, jotka aiheuttavat pelaajille eniten huolta. Vastaukset perustuvat lain tekstiin ja avoimiin lähteisiin.
